TUDU – Tuunattuna Duuniin -hankkeessa (1.7.2024–30.9.2026) on edistetty toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja liikunta-aktiivisuutta monipuolisilla ja matalan kynnyksen toimintatavoilla. Hankkeen toimintaan kertyi yhteensä 6 697 osallistumista ja yhteistyötapahtumat mukaan lukien peräti 12 498 osallistumista. Opiskelijat ja henkilökunta arvioivat toiminnan myönteisesti, ja hankkeessa kehitetyt toimintamallit jäävät osaksi oppilaitosten arkea myös hankkeen päättymisen jälkeen.
TUDU-hankkeen tavoitteena on ollut lisätä nuorten liikkumista ja hyvinvointia sekä vahvistaa terveydenlukutaitoa, yhteisöllisyyttä ja osallistumisen taitoja. Samalla on tuettu opiskelijoiden opiskelu-, työelämä- ja varusmiespalvelusvalmiuksia. Toiminta on kohdistunut erityisesti opiskelijoihin, jotka ovat hyvinvointinsa kannalta haastavammassa asemassa, sekä asuntoloissa asuviin nuoriin. Toimintaa on tarjottu laajasti myös muille toisen asteen opiskelijoille ja henkilökunnalle.
Yksi TUDU-hankkeen keskeisistä onnistumisista on ollut toiminnan laaja tavoittavuus. Toimintaa järjestettiin kampuksilla, asuntoloissa ja erilaisissa yhteistyötapahtumissa. Opiskelijoille tarjottiin esimerkiksi tauko- ja välituntitoimintaa, lajikokeiluja, koulutuksia, opiskelijaryhmille suunnattua toimintaa sekä hyvinvointineuvontaa. Toiminnan lähtökohtana oli matala kynnys osallistua. Liikuntaa tuotiin osaksi opiskelupäivää erilaisilla tavoilla ilman, että osallistuminen edellytti valmista liikuntaharrastusta tai korkeaa motivaatiota. Hankkeen kokonaisarvio oli 4,39/5, ja yksittäisten toimintojen arviot vaihtelivat välillä 4,1–5,0. Palautekyselyihin saatiin yhteensä 209 vastausta.
Palautekyselyjen perusteella hankkeen toimintaan osallistuneet opiskelijat kokivat muutoksia sekä liikunta-aktiivisuudessaan että hyvinvointiin liittyvissä tiedoissaan. 69 prosenttia opiskelijoista koki liikunta-aktiivisuutensa lisääntyneen, ja 67 prosenttia arvioi ymmärtävänsä omaa liikuntasuhdettaan paremmin. Lisäksi 69 % arvioi ymmärryksensä terveellisten elämäntapojen yhteydestä opintoihin, työelämään ja asepalvelukseen lisääntyneen. 73 % henkilökunnan vastaajista koki saaneensa uusia työkaluja ja näkemyksiä opiskelijoiden liikunta-aktiivisuuden ja terveellisten elämäntapojen tukemiseen. Lisäksi 55 % koki saaneensa uusia työkaluja ja näkemyksiä liikunnan integroimiseen opiskelujen yhteyteen eri aloilla ja eri opiskelijoiden tarpeet huomioiden.
Tulokset kertovat siitä, että hankkeen vaikutukset eivät ole rajoittuneet pelkästään liikunnan määrään. Toiminnalla on pystytty lisäämään myös nuorten ymmärrystä siitä, miten liikkuminen, elämäntavat ja hyvinvointi liittyvät heidän arkeensa ja tulevaisuuteensa sekä kasvattamaan henkilökunnan osaamista liikettä sisältävästä pedagogiikasta ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta. Tämä on hankkeen vaikuttavuuden kannalta olennainen tulos. Kun henkilökunnan osaaminen ja valmiudet lisääntyvät, hyvinvointia edistävät toimintatavat voivat jatkaa elämäänsä osana oppilaitosten arkea myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Yksi TUDU-hankkeen keskeisistä toimintamuodoista oli henkilökohtainen hyvinvointineuvonta. Sen avulla on tarjottu nuorelle yksilöllistä tukea esimerkiksi liikkumiseen, uneen, ravitsemukseen, mielen hyvinvointiin ja arjenhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Hyvinvointineuvonnan asiakkaaksi osallistui hankeaikana kaikkiaan 36 nuorta. Hankkeen erityiskohderyhmään kuuluvien nuorten tavoittaminen on ollut merkittävää, sillä juuri hyvinvoinnin kannalta haastavammassa asemassa olevat opiskelijat ovat usein niitä, joita tavalliset liikunta- ja harrastuspalvelut eivät välttämättä tavoita. Hyvinvointineuvonnan mittaustulokset osoittavat myönteisiä muutoksia useilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Terveyskyselyyn vastanneilla nuorilla lisääntyivät esimerkiksi päivittäinen aamupalan syöminen, riittäväksi koettu uni ja vireyden tunne. Lisäksi unen määrä, toimintakyky, fyysinen kunto, koettu terveydentila ja psyykkinen hyvinvointi paranivat.
Erityisen merkittävä tulos liittyy koettuun henkiseen hyvinvointiin. WHO-5-mittarilla tarkasteltuna aloitusmittauksessa 50 pistettä tai alle sai yhdeksän nuorta. Heistä seitsemällä pistemäärä nousi neuvonnan aikana yli 50 pisteen. Pistemäärä 50 tai alle viittaa masennusoireiluun, eli hyvinvointineuvonnalla tuettiin nuorten mielenhyvinvointia, minkä vaikutukset ulottuvat myös laajemmin nuorten elämään ja arkeen. Tulokset antavat tärkeää näyttöä siitä, että yksilöllisellä hyvinvointineuvonnalla voidaan tukea nuorten hyvinvointia. Lisäksi hyvinvointineuvonta on varsin kustannustehokas ratkaisu haastavammassa asemassa olevien nuorten tukemiseen. Hyvinvointineuvonnan vuosikustannus (n. 21 700 €, 50 % työaika) vastaa 1–27 opiskelijan tutkintorahoitusta, joten toiminta maksaa itsensä takaisin, kun se tukee edes muutaman nuoren opintoihin kiinnittymistä tai ehkäisee keskeyttämisiä.
TUDU-hankkeessa ei ole keskitytty vain yksittäisiin tapahtumiin, vaan tavoitteena on ollut rakentaa oppilaitoksen arkeen integroituvia käytänteitä ja toimintatapoja, jotka jatkuvat myös hankkeen jälkeen.
Hankkeessa kehitettiin viisi keskeistä toimintamallia:
– Hyvinvointiosaaja-opintojakso
– Välinelainaamo – liikettä (väli)tunneille ja vapaa-aikaan
– Aktiivisesti asuntolassa -toimintamalli
– Toisen asteen opiskelijoiden harrastepassi
– Hyvinvointineuvonta toisen asteen opiskelijoille
Toimintamalleihin voi tutustua tarkemmin Innokylässä. Hankkeen aikana vahvistui myös henkilöstön osaaminen liikettä sisältävästä pedagogiikasta, toiminnallisesta oppimisesta, tauotuksesta ja hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvointineuvonta jatkuu oppilaitoksella osana opetusta, ohjausta ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Samalla yhteistyö oppilaitosten, opiskeluhuollon, järjestöjen ja muiden hyvinvointitoimijoiden välillä vahvistui.
Konkreettinen esimerkki muutoksesta näkyy Liikkuvan opiskelun Nykytilan arvioinneissa. TUVA-koulutuksessa opetuksen arviointi nousi 20 pisteestä 31 pisteeseen, ja oppilaitostason arviointi 19 pisteestä 29 pisteeseen (max. 32 p). Myös oppimisympäristöihin ja asuntoloihin hankittu liikuntaa lisäävä välineistö sekä lukiossa käynnistynyt liikuntatutortoiminta tukevat toiminnan jatkuvuutta. Liikuntatutortoiminta jatkuu lukiolla hankkeen jälkeen kahden opettajaresurssin koordinoimana.
TUDU-hankkeen päättyessä keskeinen tavoite on, että hankkeen aikana syntyneet toimintatavat eivät pääty hankerahoituksen mukana. Hyvinvointia edistävät käytännöt, henkilöstön osaaminen, liikuntaa tukevat välineet ja oppilaitosten yhteistyöverkostot muodostavat hyvän pohjan toiminnan jatkumiselle ja toimintakulttuurin kehittämiselle.
