Lasten liikkumattomuuskriisi syvenee. Varusmiesten kunto laskee. Liikkumattomuus uhkaa työikäisten työkykyä. Urheiluharrastusten hinnat ajavat perheitä ahdinkoon. Siinä pieni otos otsikoita mediasta menneeltä talvelta, ja vielä kun odotellaan muutama viikko, niin päästään voivottelemaan sote-toimialan viime vuoden tilinpäätösluvuilla.
Liian vähäisen liikunta-aktiivisuuden ja pitkälti siitä aiheutuvien ongelmien sekä liikkumisen kustannusten ympärillä riittää siis puhetta, mutta on hämmästyttävää, miten pienellä liikunnan edistäminen on kirjattu puolueiden vaaliohjelmiin. Koetaanko liikunta liian höttöisenä vai niin henkilökohtaisena asiana, että siihen ei vaalien alla oikein uskalleta puuttua? Oikeasti pitäisi, mutta perinteisen yksilöä syyllistävän näkökulman sijaan lähestymiskulman tulisi olla vahvemmin liikunnan tuoman hyvinvoinnin perusteluissa. Toivottavasti eduskuntaan ehdolla olevilla itsellään riittää vaalien loppusuoralla rohkeutta ja paloa nostaa liikunta pöydälle tärkeänä osana ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.
Liikunta- ja urheilukentän Liikettä Suomeen -liikunnan ja urheilun manifestissa on listattu 12 kohtaa, joihin jokaisen eduskuntavaaliehdokkaan on hyvä tutustua. Ja ettei manifesti jäisi vain ylätason toiveiksi, voisi jokainen ehdokas siihen liittyen esittää myös edes yhden konkreettisen kärjen liittyipä se sitten vaikkapa harrastamisen kustannuksiin, arkiliikunnan lisäämiseen tai liikuntapaikkarakentamiseen. Tähän annetaan jokaiselle ehdokkaalle mahdollisuus esimerkiksi Olympiakomitean liikuntaehdokas -sivulla.
Liikkumattomuuden edessä myös liikuntaväen itsensä on havahduttava pohtimaan esimerkiksi järjestö- ja seuratoiminnan arvoja ja toimintatapoja. On mietittävä, kohtaavatko kysyntä ja tarjonta toivotulla tavalla. Kun suunta on selvillä, on kansanedustajan tärkeänä roolina toimia linkkinä kentän ja ylätason päätöksenteon välillä, jotta toimintaan on riittävät resurssit ja ne kohdentuvat sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Toivottavasti valituilla kansaedustajilla riittää aikaa ja mielenkiintoa kuunnella herkällä korvalla niin kuntien, järjestöjen, tutkijoiden kuin kansalaistenkin huolia ja toiveita liikkumisen edistämisen suhteen, sillä liikkumattomuudesta aiheutuva yli kolmen miljardin vuosittainen lasku ei nykymenolla näyttäisi olevan pienenemään päin.
Teemu Takalo
Toiminnanjohtaja
Kainuun Liikunta ry