Kainuun Liikunnan viime marraskuussa jo 11. kerran kaikissa Kainuun kunnissa toteuttama vuosittainen Korpikansa seikkailee -hyvinvointimittauskiertue rikkoi 10 000 tehdyn Kehon kuntoindeksi -testin rajapyykin. Vuoden 2025 kiertueella testeihin osallistui yli tuhat kainuulaista, joista monelle kiertueeseen osallistumisesta on muodostunut vuosittainen perinne.
Kiertueen vuosien 2023–2025 aineistosta koottu seuranta osoittaa myönteistä kehitystä kainuulaisten terveysmittareissa. Useammassa perättäisessä mittauksessa käyneitä henkilöitä oli yhteensä 278, ja heistä yli puolet (53,6 %) onnistui parantamaan vähintään kolmea viidestä keskeisestä terveysmittarista: painoa, rasvaprosenttia, vyötärönympärystä, viskeraalirasvaa ja maksimaalista hapenottokykyä. Muutokset eivät olleet vain yksittäisiä, vaan yli puolella osallistujista parannusta tapahtui samanaikaisesti useissa mittareissa.
Maksimaalista hapenottokykyä pidetään yhtenä parhaista ennustajista sydän- ja verisuonisairauksille, kokonaissydänkuolleisuudelle, hengityselimistön sairauksille sekä kokonaiskuolleisuudelle. Kun maksimaalinen hapenottokyky putoaa normaalista riskirajan alapuolelle, sydän- ja verisuonisairauksien riski nousee keskimäärin 2–4-kertaiseksi, ja hengityselimistön sairauksiin liittyvä kuolleisuus 2–3-kertaiseksi. Korpikansa seikkailee -kiertueen seurantaan osallistuneista 20 henkilöä kuului alkumittauksen mukaan iän ja sukupuoleensa verrattuna riskiryhmään. Näistä peräti 14 henkilöä pystyi lisäämään hapenottokykyään niin, että he pääsivät pois riskiryhmästä.
Viskeraalirasvan eli sisäelinten ympärille kertyvän rasvan kohdalla seurannan tulokset olivat erityisen rohkaisevia. Perättäisiin mittauksiin osallistuneista 62 viskeraalilihavasta osallistujasta 16 henkilöä pääsi seurannan aikana lievän viskeraalilihavuuden tasolle, ja 12 osallistujaa siirtyi lievästä viskeraalilijavuudesta normaaleihin viskeraalirasva-arvoihin. Kun viskeraalirasva-arvo pienenee viskeraalilihavuudesta normaaliarvoihin, 2. tyypin diabeteksen riski pienenee noin 40–60 %. Huomioitavaa on, että 2. tyypin diabeteksen hoitokustannukset liitännäissairauksineen voivat olla jopa 5700 € vuodessa henkilöä kohden.
Analyysissa havaittiin myös ryhmäkohtaisia eroja. Miehillä painon, rasvan ja viskeraalirasvan määrän osalta tapahtui enemmän positiivisia muutoksia, kun taas naiset onnistuivat parantamaan maksimaalista hapenottokykyään useammin. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vyötärönympäryksen ja viskeraalirasvan osalta positiiviset muutokset korostuivat alle 40-vuotiaiden ryhmässä, kun taas hapenottokyky kehittyi vahvasti sekä alle 40-vuotiailla että 40–59-vuotiailla.
Kainuun Liikunta ry:n terveysliikunnan asiantuntija Matias Ronkainen pitää tuloksia osoituksena siitä, että toistuvat mittaukset ja arjen pienet valinnat tuottavat selkeästi havaittavia positiivisia muutoksia, jotka näkyvät yksilön hyvinvoinnissa sekä yhteiskunnan säästöinä. ”Tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen arjen muutos elintavoissa näkyy mitattavissa terveysindikaattoreissa. Erityisesti hapenottokyvyn nousu ja viskeraalirasvan lasku ovat rohkaisevia. Käytännön tasolla pienet, toistuvat valinnat kuten liikunta, uni ja ruokarytmi tuottivat eniten selkeitä hyötyjä” Ronkainen sanoo.
Lisätietoja:
Matias Ronkainen
Kainuun Liikunta, terveysliikunnan asiantuntija
p. 0445325924
matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi